Ymmärrä erityisherkkyyttä: herkän hermosto

04.07.2021

Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, joka saa hermoston reagoimaan erityisen voimakkaasti. Erityisherkällä on tämän vuoksi kohonnut riski uupumiseen ja toisaalta myös upea kyky tunnistaa oman kehon & mielen tuntemuksia.


Mikäli erityisherkkä tyytyy vertaamaan itseään muihin, hän saattaa pyrkiä piilottelemaan uupumuksen tunteita tai siirtämään ikävältä tuntuvia tuntemuksia syrjään väkisin, koska pelkää tulevansa tuomituksi tai väärinymmärretyksi. Alkaa sinnittelyn ja selviytymisen kierre, joka pitkään jatkuessaan voi johtaa työssä uupumiseen, mielenterveyden häiriöihin, itsetunnon laskuun ja jopa oman identiteetin kadottamiseen.


Hermosto on elimistömme tiedonvälitysjärjestelmä, joka muun muassa säätelee liikkeitä ja liikkumista, sisäisiä ja ulkoisia aistihavaintoja sekä psyykkisiä ja älyllisiä toimintoja.


Hermostossamme on kaksi pääosaa, keskushermosto ja ääreishermosto. Yksi ääreishermoston kolmesta osasta on autonominen hermosto. Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon.


Sympaattisen hermoston aktivoituminen tehostaa elimistömme voimavaroja stressitilanteissa, kun taas parasympaattisen hermoston aktivoituminen puolestaan edistää elimistömme voimavarojen palautumista.


Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston joutuessa epätasapainoon esimerkiksi jatkuvan stressin ja ylisuorittamisen myötä, on seurauksena muun muassa verenpaineen nousua, vatsavaivoja, univaikeuksia, ahdistuneisuutta ja immuunipuolustuksen heikentymistä.


Kuvainnollisesti tätä voi verrata vesiämpäriin. Erityisherkän vesiämpäriin valuu sisään kaikki, kun taas ei niin herkän ämpärin suuaukko sivuuttaa paljon ja siksi ämpäri täyttyy hitaammin. Ja jos ämpäriä ei välillä tyhjennä lepäämällä, se valuu yli ja kaikki sinne tullut informaatio on kuvainnollisesti hukuttaa herkän ihmisen.


Paitsi lepäämällä, myös olosuhteita muokkaamalla voi varautua siihen, ettei ämpäri pääse kuohumaan yli laitojen. Jokainen erityisherkkä on yksilö eikä yksi sopiva opiskelu- tai työskentelytapa tai -ympäristö sovi kaikille erityisherkille. Hermoston herkkyydestä johtuen useat erityisherkät kukoistavat ympäristössä, jossa ei ole jatkuvaa melua ja keskeytyksiä, mahdollisuus säätää valaistusta itselleen sopivaksi, mahdollisuus määrittää omaa aikataulua sekä ympäristössä, jossa on tilaa luovuudelle ja avoimelle, aidolle keskustelulle.


Tämän kaltaiset mahdollisuudet työn toteuttamiseen ja säännölliset lepotauot muuten edistävät ihan jokaisen työhyvinvointia, vai mitä mieltä olet?