Erityisherkkyys, toivo ja rakkaus

24.03.2021

Tämä on kirjoitus toivosta ja rakkaudesta. Se kertoo itsensä löytämisestä, erityisherkkyyden vahvuuksien vaalimisesta ja sen ymmärtämisestä, että itselleen saa haluta hyvää. Kun itse voi hyvin, myös parisuhde voi hyvin. 

Minulla on ollut ilo saada blogivieraakseni 36-vuotias Aki ja tänään hän jakaa kanssamme näkemyksiään ja kokemuksiaan erityisherkkyydestä parisuhteessa. 


Hyväksyminen

"Kaiken lähtökohta on se, että erityisherkkä tiedostaa herkkyytensä ja osaa elää tämän arvokkaan piirteensä kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että erityisherkkä hyväksyy itsensä ja näin rohkenee päästää myös toisen lähelleen. Erityisherkän kumppanin on yhtä tärkeää suhteen kannalta tiedostaa kumppaninsa erityisherkkyys sekä huomioida tämä asia yhteisessä arjessa. Erityisherkässä kumppanissa on merkittävän paljon hyviä puolia kumppanina, mutta mikäli osapuolet eivät vaali niitä tai näkevät ne vain uhkana, voi olla, että suhteesta puuttuu molemminpuolista ymmärrystä toisiaan kohtaan, ja tämä voi aiheuttaa ristiriitoja.

Mielestäni kumppanin tärkeimpiä ominaisuuksia olisi osata huomioida erityisherkkyys kumppanissaan, tutustua tähän piirteeseen ja hyväksyä kumppani sellaisenaan. Tutustumalla kumppanin erityisherkkyyteen on valtaisa vaikutus siihen, miten hyvin osaa kommunikoida kumppaninsa kanssa ja tulkita kumppaninsa käytöstä. Erityisherkkyydessä on suunnaton määrä hyviä piirteitä, jotka edistävät myös kumppanin kokemaa hyvinvointia, mutta ne täytyy molempien osata löytää. Kumppanin ymmärtämättömyys tai kielteinen suhtautuminen erityisherkälle on myrkyllistä. Se, että erityisherkkä ei saa olla oma itsensä eikä hän voi kokea oloaan turvalliseksi kumppaninsa vierellä voi hyvinkin nopeasti aiheuttaa sen, että erityisherkkä ahdistuu ja haluaa tilanteesta/parisuhteesta pois. Erityisherkkyyttä kun ei voi kytkeä pois päältä, vaan se on ja pysyy. Itse olen suhteissani saanut lukuisia kertoja kuulla olevani muun muassa herkkänahkainen, ylianalysoija ja minun on kehotettu useasti lopettamaan sellainen käytös. Veikkaan, että moni eritysherkkä on joutunut vastaaviin tilanteisiin. 


Erilaisuus voi olla rikkaus

Herkän ja ei niin herkän parisuhde omaa samat onnistumisen edellytykset mielestäni siinä missä kahden herkänkin, sillä lähtökohtana onnistuneelle parisuhteelle on kumppanin hyväksyntä sellaisena, kuin toinen on. Herkkä ja ei niin herkkä voivat erinomaisesti täydentää toisiaan, kun molemmat huomioivat toistensa piirteet ja tekevät suhteen eteen töitä. Ei niin herkän ja herkän parisuhde voi hyvinkin omata paremmat olosuhteet onnistumiselle. Tulemalla toisiaan vastaan suhteessa on mahdollista, että kumppanin vaikutus voi esimerkiksi lieventää erityisherkän tunneskaalaa, päätöksenteon vaikeutta ja tätä kautta ahdistuksen tunnetta. Kahdella erityisherkällä on vuorostaan lähtökohtaisesti edellytykset ymmärtää toisiaan syvemmin, mutta suhteiden sekä tunnetilojen sekamelska voi aika ajoin tuoda suhteeseen omia haasteitaan kuormittavuuden ja ahdistuksen osalta. 


Sitoutuneisuus

Pohtiessani itseäni kumppanina koen, että erityisherkkyys tekee minusta hyvän kuuntelijan, huomioivan ja osaan myös lukea kumppanistani hänen tunnetilojaan. Tunnen suuresti enkä pelkää näyttää sitä. Minussa huomioitavia asioita vuorostaan on se, että liikutun herkästi, tunnen negatiivisiakin asioita voimakkaasti, loukkaannun normaalia herkemmin toisten sanomisista tai teoista, sekä minulla on päivittäin hetkiä, kun minun tarvitsee ottaa aikaa itselleni, etten ylikuormitu. Lisäksi minulla kuten monella muullakin erityisherkällä on tapana ylianalysoida niin positiivisia kuin negatiivisiakin asioita, jotta saan ne käsiteltyä mielessäni. Minulle on äärimmäisen tärkeää suhteessa saada olla oma itseni, koska herkästi teen toisen mieliksi asioita ja olen aina toisen saatavilla, jolloin on riski, että kuormitun liikaa. Minulle täydellinen kumppani on enemmän kuin vain kumppani; hän on paras ystävä, sielunkumppani. Yhteys kumppaniin olisi niin syvä, että vastaavaa ei voi toisen ihmisen kanssa saavuttaa.

Itselläni parisuhteissa sekä elämässä ylipäätään on ollut ongelmana se, että unohdan itseni ja siirrän syrjään omat tarpeeni. Koen voimakasta tarvetta mukautua toisten tunnetiloihin sekä olosuhteisiin, jonka vuoksi minulla on vaarana hukata itseni kokonaan, jollen aika ajoin muistuta itseäni tästä. Mitä enemmän huomioin erityisherkkyyttäni, sitä paremmin pystyn ymmärtämään omia tarpeitani ja olemaan kumppanille ja parisuhteelleni sellainen kuin olen ja mitä haluaisin olla. Jatkuva tuntosarvet pystyssä eläminen altistaa sille, että herkästi elän kumppanin tunteiden vallassa. Mitä enemmän erityisherkkänä panostan omien tunnetilojeni huomioimiseen, sitä vähemmän sekoitan toisten tunnetiloja omiini ja voin paremmin myös kumppanina. Vähentämällä omaa alttiutta ympäristöni ärsykkeille, olen huomannut, että minulla jää enemmän energiaa itselleni ja kumppanilleni. Mielestäni erityisherkkänä on poikkeuksellisen tärkeää olla terveellä tapaa itsekäs. Tuntemalla itsensä ja tarpeensa sekä olemalla itselleen armollinen voi olla paras versio itsestään myös kumppanilleen. Nyt, kun olen panostanut omien tunnetilojeni tunnistamiseen, en ole koskaan ollut näin ulospäinsuuntautunut ja hyvinvoiva, koska minun on niin hyvä olla itseni kanssa. Tiedostan, mitä kehoni minulle milloinkin viestittää ja mitä itse haluan. Oman herkkyyteni tiedostaminen on tehnyt minusta parhaimman version itsestäni kuin olisin koskaan voinut kuvitella olevani, niin henkisesti kuin fyysisesti. Ihan kuin kaikki tunnelukot olisivat lopulta auenneet, kun hyväksyin herkkyyteni. 


Tunnetaitojen merkitys

Olen aina huomannut, että en kestä määränsä enempää toisten negatiivisia tunteita tai tunnetiloja, ja olen pyrkinyt ennen välttelemään tällaisia tilanteita, joissa niitä voi syntyä. Minulle on lisäksi sanottu, että minulla on voimakas taipumus jäädä vellomaan negatiivisiin tunteisiin sekä hetkiin, koska en ole aikaisemmin osannut ollenkaan käsitellä niitä. Vasta tunnustaessani olevani erityisherkkä sekä tutustuessani itseeni olen oppinut suhtautumaan näihin asioihin paremmin. Omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että en saa olla itselleni niin ankara ja minun on opeteltava ottamaan rennommin elämässä monessa asiassa. Nyt olen pyrkinyt käsittelemään toisten tunnetiloja kuuntelemalla ja välittämällä, mutta pyrkimällä pitämään omat tunteeni enemmän pinnallisella tasolla. Tällä tapaa olen huomannut, että ahdistus ja paha olo eivät ota minusta yliotetta. Tietynlainen rentouden lisääminen sekä liiallisen vakavuuden vähentäminen ovat auttaneet kohtaamaan toisen tunteita ja tunnetiloja kokonaisvaltaisemmin, koska ne eivät vie minua mukanaan. Mitä läheisempi ihminen minulle on, sitä herkemmin hänen tunnetilansa tarttuvat minuun. Minuun ei vaikuta herkästi toisten tunnetilat, jos ihminen ei ole minulle läheinen, mutta läheisten tunnetilat vaikuttavatkin minuun hyvin voimakkaasti.

Mukaudun herkästi toisen ihmisen tunteisiin ja tunnetiloihin. Tämä kuluttaa itseltäni valtavasti voimavaroja. Esimerkiksi jos lapsellani on huono päivä ja hän on itkuinen, huomaan että minulla humisee korvissa monesti hänen itkun aikana, koska se vaikuttaa minuun niin voimakkaasti. Yhtälailla edellisessä parisuhteessani tapahtui paljon ikäviä asioita ja pettymyksiä, jotka aiheuttivat minulle paljon pahaa oloa. Parisuhdettamme ei hyväksytty suhteen ulkopuolisen henkilön toimesta, joka teki kaikkensa, jotta suhteemme päättyisi. Tämä alkoi päivä päivältä lisätä ahdistusta minussa, ja imin tyttöystävästäni myös hänen pahaa oloaan itseeni. Meillä oli yhdessä paljon hyviä hetkiä, mutta meistä riippumattomat seikat saivat meidät voimaan huonosti. Tämä paha olo näkyi myös välillämme erinäisenä kitkana, jota muussa tilanteessa ei olisi ollut. Ulkopuoleltamme tulleet negatiiviset tunteet loivat sen, että lopulta tyttöystäväni väsyi ja ei jaksanut enää. Se oli ajanut meidät myös liian kauaksi toisistamme. Tämä myös aiheutti sen, että romahdin tuolloin lopullisesti. Jäin yli kahdeksi kuukaudeksi pois työelämästä ja masennuin. Oli aika alkaa toipumaan kaikesta. Tapahtunut tuntui sekä tuntuu edelleen todella epäreilulta. Ihmissuhde, jonka varaan olet laittanut kaikkesi, päättyy sellaisten asioiden johdosta, johon et ole kyennyt edes itse vaikuttamaan. 


Läheisyys

Itselläni erityisherkkänä on nykyään vaikeaa päästä toinen ihminen lähelleni, etenkin jos ajattelee parisuhdetta. Minulla on aina ollut vaikeaa päästää ihmisiä lähelleni ja laskea suojaani, koska päästäessäni toisen lopulta lähelleni, olen erityisen haavoittuvainen. Luonteeni ja erityisherkkyyteni tekevät minusta sellaisen, että annan toiselle kaiken itsestäni sekä luotan koko sydämestäni. Rakastuessani omaan kyvyn heittäytyä koko sydämelläni suhteeseen ja omistautua toiselle täysin. Mikäli olen myrkyllisessä suhteessa tai ihmisen kanssa, joka ei ajattele asioista samalla tapaa kuin minä, olen vaarassa saada siipeeni, ja pahasti. Tähän liittyy epäonninen rakkauselämäni, jossa olen etenkin viimeisimmässä suhteessani saanut siipeeni, koska olen luottanut toiseen ihmiseen, joka ei ole ollut luottamukseni arvoinen. Lupaukset yhteisestä elämästä ja tulevaisuudesta ovat merkinneet meille eri asioita. Siinä missä toinen ihminen oli minulle se lottovoitto, minä en ollut sitä hänelle. Tämä ilmeni minulle vasta, kun jäin yksin. Suhteen alusta asti sanotut rakkaudentunnustukset sekä ajatukset siitä, että olemme toistemme sielunkumppanit, mureni sekunneissa. Tämä suhde arpeutti minut pysyvästi, ja nyt yritän saada elämäni edes siihen pisteeseen, että voisin joskus vielä luottaa toiseen ihmiseen. Tällä hetkellä en pysty rakentamaan suhdetta kenenkään ihmisen kanssa, mutta todella toivon, että se päivä vielä tulisi, että löytäisin ihmisen, jolle olen se lottovoitto ja uskallan olla oma itseni - se heittäytyjä, joka ei pelkää rakastaa koko sydämestä."