Päiväkirjani sinulle


Sanoja sydämestä sydämelle 

PÄIVÄKIRJANI SINULLE - SANOJA SYDÄMESTÄ SYDÄMELLE

Olen tehnyt työtä ihmisten auttamisen parissa vuodesta 2001 saakka ja olen huomannut meissä ihmisissä yhteisiä piirteitä, jotka koskettavat meistä jokaista huolimatta siitä, minkä ikäisiä olemme, mitä työtä teemme, millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet tai miltä ulkoisesti näytämme. Yksi näistä yhteisistä piirteistä on avun antaminen ja avun...

Tämä on kirjoitus toivosta ja rakkaudesta. Se kertoo itsensä löytämisestä, erityisherkkyyden vahvuuksien vaalimisesta ja sen ymmärtämisestä, että itselleen saa haluta hyvää. Kun itse voi hyvin, myös parisuhde voi hyvin.

Tämä on kertomus siitä, miten nuoresta naisesta kasvoi feministi, joka ei pelkää puolustaa itseään, muita tai tasa-arvoa. Blogivieraani kirjoittaa aiheesta, koska hän tiedostaa, että yhteiskunta tarvitsee enemmän tasa-arvoa päästäkseen kehityksessä eteenpäin.

Tämänkertainen blogivieraani on Eeva Maria al-Khazaali ja tämä on tarina siitä kuinka Eevasta tuli taiteilija. Eeva Maria on runoilija, feministi sekä taide- ja kulttuurialan työntekijä. Hän kirjoitti tarinansa, koska toivoo, ettei kukaan jäisi yksin etsiessään unelmiensa työtä.

Tämä on kaksiosaisen blogitekstin toinen osa, joka kertoo pitkään jatkuneesta työn kuormittavuudesta. Ensimmäisen osan löydät blogistani ennen tätä julkaisua. Tämä on blogivieraani henkilökohtainen kokemus siitä, mihin äärimmilleen mennyt stressi johtaa ja miten syvän häpeän irtisanotuksi tuleminen voikaan aiheuttaa. Ennenkaikkea...

Tämä on kaksiosaisen blogitekstin ensimmäinen osa, joka kertoo pitkään jatkuneesta työn kuormittavuudesta. Toinen osa on luettavissa blogistani ensi viikolla. Tämä on blogivieraani henkilökohtainen kokemus, stressistä, johon hän pakotti itsensä tottumaan, koska luuli sen olevan täysin normaalia esimiestyössä. Tämä on myös kertomus siitä, mihin...

"Ei kuolemasta voi puhua, jos ei ole keskustellut elämän kanssa. Elämästä voi sanoa jotakin vasta sitten, kun on suostunut tuonen kutsuun: kuljetaan yhdessä tämä lyhyt matka. Matka aamusta iltaan, yön hiljaisiin hetkiin. Tässä huoneessa on aika pysähtynyt. Ei sitä enää ole. On vain sinun kätesi ja rakkaus. Ne kantavat rajalle. On vielä toinen käsi...

Tämä kirjoitus kertoo, miten syvälle voi kadottaa itsensä kieltämällä herkkyytensä ja haavoittuvaisuutensa. Tämä on myös tarina itsensä hyväksymisestä ja omalla puolella olemisesta.

Tämä kirjoitus kertoo yhden tarinan omiin rajoittaviin uskomuksiin havahtumisesta ja matkasta itsensä äärelle. Kaikki, mitä sinusta on sinulle kerrottu, ei tarvitse olla totuutesi. Mitä tapahtuu, kun jätät maskit ja roolit taaksesi ja kohtaat itsesi?

Jalat pohjassa

19.10.2020

Löysin itseni räpiköimästä keskeltä aavaa järveä. Tuntui raskaalta ja pahalta ja siellä vain pysyin, kun en nähnyt muutakaan tapaa olla. Pää kävi välillä pinnan alla, vettä meni suuhun. En pystynyt puhumaan, sydän jyskytti ja oli vaikea hengittää. Se kuuluu asiaan, kuulin jostain. Näin ne muutkin on edenneet.